NordicMarketing blogi

Miksi hollantilaiset matkailijat valitsevat Suomen?

 

Kun hollantilainen matkailija löytää jotakin, hän tulee usein takaisin – ja kertoo kokemuksestaan myös muille. He ovat uteliaita, lojaaleja ja tarkkoja – mutta vain, jos kohde vastaa heidän arvojaan.

Lokakuussa 2025 hollantilainen matkailualan pioneeri, Cees van den Bosch vieraili NordicMarketingin Matkailun aamukahviseura -webinaarissa kertomassa, mikä hollantilaisia Suomeen vetää, mikä heidät karkottaa – ja mitä suomalaisen matkailutoimijan tulisi ymmärtää markkinasta juuri nyt.

Katso koko webinaaritallenne → 

Cees on tuonut hollantilaisia Suomeen yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän tuntee sekä Lapin että koko Suomen matkailutarjonnan poikkeuksellisella syvyydellä – ja siksi hänen näkemyksensä ovat suomalaisille toimijoille erityisen arvokkaita.

“Lapland has the snow. But Finland – it has the soul.”
matkailun aamukahvi cees (1)
— Cees van den Bosch

Tämä artikkeli kokoaa yhteen:

  • Ceesin keskeiset oivallukset hollantilaisten matkailijoiden käyttäytymisestä

  • tärkeimmät havainnot Suomen vahvuuksista ja pullonkauloista

  • sekä yli 300 suomalaisen matkailualan ammattilaisen ennakkokysymysten pohjalta tehdyn analyysin siitä, mitä Benelux-markkinasta tällä hetkellä oikeasti ajatellaan

Yhdessä nämä muodostavat selkeän, ajantasaisen ja käytännönläheisen kuvan siitä, miksi Hollanti on Suomelle merkittävä markkina – ja miten siihen kannattaa vastata.

Kuka on hollantilainen matkailija 2025?

Hollantilaiset matkailijat ovat yksi Euroopan selkeimmin profiloituvista asiakasryhmistä: he ovat hyvin informoituja, uteliaita ja laatutietoisia, mutta he eivät tee päätöksiä kevyesti.
Yksi onnistunut kokemus voi johtaa pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen, kun taas epäselvät lupaukset tai heikko palvelu katkaisevat suhteen nopeasti.

Hollantilainen Suomi-matkailija on Visit Finlandin tietoon pohjautuen vuonna 2025 tyypillisesti tällainen:

Tärkeimmät matkatottumukset

  • 2/3 hollantilaisten lomista sijoittuu touko–syyskuulle

  • matkan pituus on tyypillisesti 7–17 päivää

  • liikkuminen tapahtuu usein omalla autolla, vuokra-autolla tai self-drive-pakettina

  • majoitusvalinnoissa korostuu pienimuotoisuus, rauhallisuus ja luonto

  • he suosivat slow travel -tyyppistä matkustamista: paikallisesti, hitaasti ja ilman kiirettä.

Keskeiset asiakassegmentit

  • 35–70-vuotiaat pariskunnat ja ystäväporukat

  • aktiiviset outdoor- ja luontomatkailijat (retkeily, pyöräily, melonta, pakkasaktiviteetit)

  • monisukupolvimatkailijat
    – isovanhemmat + lapset + lastenlapset
    – heillä on keskimääräistä enemmän säästöjä ja he hakevat laatua

  • kulttuurista ja paikallisuudesta kiinnostuneet
    – historia, ruoka, perinteet, arki ja aidot kohtaamiset

“Dutch travellers are curious, loyal and detail-oriented — but only if they feel the destination is worth their trust.”
matkailun aamukahvi cees (1)
— Cees van den Bosch

Mitä he etsivät suomesta?

Hollantilaisten kolme keskeistä motiivia:

  1. luonto ja rauha – hiljaiset metsät, järvet, puhdas ilma

  2. aidot kokemukset – sauna, paikallinen ruoka, ihmisten tapaaminen

  3. hyvinvointi ja palautuminen – yhteys luontoon ja irtiotto arjesta

Lisäarvoa tuovat:

  • revontulet ja talven “arktinen eksotiikka”

  • kesän valo, järvimaisemat ja yöttömän yön kokemus

  • selkeä, turvallinen majoitus

  • hyvä infrastruktuuri — mutta ei massamatkailun tuntua

Hollantilainen on ostajana harkitseva – mutta palkitseva

Ceesin mukaan hollantilainen matkailija on ostajana harkitseva – mutta erittäin palkitseva, kun luottamus syntyy.

“You have to give them a reason to spend money — and then they are good spenders.”
matkailun aamukahvi cees (1)
— Cees van den Bosch

Hollantilainen ostaa vain, jos:

  • tuote on kuvattu selkeästi

  • lupaukset ovat realistisia

  • viestintä on avointa, ystävällistä ja johdonmukaista

  • hinta tuntuu perustellulta suhteessa sisältöön

He eivät valitse halvinta vaihtoehtoa.
He valitsevat sen, mikä on hyvin tehty, luotettava ja tuntuu aidosti omalta.

Juuri siksi:

  • selkeys voittaa monimutkaisuuden

  • laatu voittaa määrän

  • aito kohtaaminen voittaa geneerisen mainonnan

Hollantilaiset ovat yksi Euroopan lojaaleimmista matkailijaryhmistä —
kun kokemus osuu kohdalleen.

Talvi on jo valloitettu – nyt on kesän vuoro

Hollantilaiset rakastavat Suomen talvea. Lappi, Kuusamo ja Ylä-Lappi ovat olleet suosikkikohteita jo pitkään, ja hollantilaiset kuuluvat talvikaudella Suomen suurimpiin matkailijaryhmiin (Visit Finland 2025).

Hollanti on väkilukuunsa nähden yksi Suomen kiinnostuneimmista matkailumarkkinoista: maa, jossa on vain 17,5 miljoonaa asukasta, nousee talvikaudella Suomen viiden suurimman lähdemarkkinan joukkoon. Se kertoo poikkeuksellisen korkeasta Suomi-kiinnostuksesta per capita.

Talvi tunnetaan, tunnistetaan ja halutaan kokea uudelleen.

Tilastoista näkyy sama:

  • hollantilaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat yli 20 % kahden vuoden aikana

  • mutta 64 % kaikista yöpymisistä ajoittuu edelleen talveen

Toisin sanoen:
kasvu on syntynyt lähes kokonaan talvikaudella – vaikka hollantilaisten arvot ja toiveet sopisivat täydellisesti myös Suomen kesään.

Suomella on talvessa vahva jalansija,
mutta kesä on yhä lähes hyödyntämätön mahdollisuus.

graafi- 10-25-Matkailun-aamukahviseura-presentaatio-31.10.2025
graafi- 10-25-Matkailun-aamukahviseura-presentaatio-31.10.2025 (1)
“Winter is taking it all. There’s hard work to be done to put the summer up front.”
matkailun aamukahvi cees (1)
— Cees van den Bosch

Miksi kesä kiinnostaa hollantilaisia?

Ceesin mukaan Suomen kesä tarjoaa juuri niitä elementtejä, joita hollantilaiset etsivät mutta eivät löydä helpolla muualta:

  • järvet, metsä ja saaristo ilman massoja

  • puhdas ilma ja turvallinen ympäristö

  • valoisat yöt ja luonnon rytmi

  • maltillinen lämpötila

  • mahdollisuus matkustaa omassa tahdissa, aidosti ja hitaasti

Hollantilaiset liittävät Suomen kesään kolme ydinarvoa:

  • rauha

  • luonto

  • vapaus kokea kohde omalla tavallaan

Mutta miksi kesä ei vielä vedä samalla tavalla kuin talvi?

Kesällä on valtava potentiaali, mutta se ei näy matkailuluvuissa vielä seuraavista syistä:

  • kesää ei tunneta – siitä ei ole yhtä vahvoja mielikuvia

  • kesän tuotteistus on hajanaisempaa

  • näkyvyys hollantilaisissa kanavissa on vähäistä

  • talvi on helppo “myydä”: lumi, revontulet, arktinen elämys

  • kesä vaatii tarinallistamista, konkretiaa ja inspiraatiota

Hollantilaiset eivät tee herätevarauksia. He haluavat nähdä:

  • mitä siellä tehdään

  • miten alueella liikutaan

  • miltä maisema oikeasti näyttää

  • voiko luonnossa liikkua turvallisesti

  • missä on juuri meille sopiva paikka

Näkymä Suomen kansallispuistosta Hillosensalmelta, laituri ja lampi.

 

Mitä suomalaiset matkailutoimijat juuri nyt pohtivat Benelux-markkinoista?

Ennen webinaaria pyysimme yli 300 suomalaista matkailualan ammattilaista kertomaan, missä vaiheessa he ovat Benelux-markkinan suhteen ja mitä he haluavat siitä oppia.

Tulokset jakautuivat selkeästi:

  • Suurin osa pitää Benelux-markkinaa erittäin ajankohtaisena ja on jo tehnyt toimenpiteitä

  • Toinen iso ryhmä on suunnitteluvaiheessa – markkina kiinnostaa, mutta ensimmäiset askeleet puuttuvat

Benelux ei siis ole “joskus ehkä” -markkina –
se on monelle jo tällä hetkellä strateginen panostus.

 

3-graafi- 10-25-Matkailun-aamukahviseura-presentaatio-31.10.2025
“Yleisesti kansainvälinen matkailumarkkinointi on vielä meille uusi asia ihan kaikkien markkinoiden osalta. Meitä kiinnostaa, miten tavoitamme Benelux-maiden asiakkaat.”
— Matkailun aamukahviosallistuja

Kolme teemaa nousi kysymyksistä yli muiden

1) Mitä hollantilaiset oikeasti haluavat?

Tämä oli ylivoimaisesti yleisin kysymys.
Toimijat haluavat ymmärtää:

  • motiivit

  • odotukset

  • ostokriteerit

  • sisällöt, jotka puhuttelevat

2) Mistä heidät tavoittaa ja missä he ostavat?

Kysymykset liittyivät:

  • varauskanaviin

  • OTA-alustoihin

  • someen

  • matkanjärjestäjäyhteistyöhön

  • FIT-matkailijan tavoittamiseen

3) Miten erottua kovassa kilpailussa?

Moni pohti:

  • miten Suomi erottuu muista Pohjoismaista

  • kuinka nostaa Lakeland ja Etelä-Suomi näkyville

  • miten tehdä kesästä houkutteleva

  • miten käsitellä vastuullisuutta ja saavutettavuutta

“Accessibility doesn’t create the market – trust does.”
matkailun aamukahvi cees (1)
— Cees van den Bosch

Viisi johtopäätöstä suomalaisille matkailutoimijoille

Yhdistämällä Ceesin näkemykset ja suomalaisten omat kysymykset syntyy selkeä kehityssuunta:

1) Panosta markkinaymmärrykseen ennen markkinointia

Tunne segmentit, ostopolku ja motiivit.

2) Rakenna luottamusta – älä vain näkyvyyttä

Läpinäkyvyys + realistiset lupaukset = hollantilainen ostaa.

3) Työskentele erikoistuneiden kumppaneiden kanssa

Benelux-markkinaa ei valloiteta yksin.

4) Tuotteista kesä rohkeasti

Kesä ei voi olla talven jatke ilman lunta.

5) Erota Suomi aitoudella ja ihmisen kokoisilla elämyksillä

Pienet paikat, paikalliset tarinat, huolettomuus ja laatu.

“The Netherlands may be small, but in passion for Finland – mighty.”
Suvi Ahola katsoo kameraan ja hymyilee.
— Suvi Ahola

NordicMarketing – silta suomalaisen matkailun ja Keski-Euroopan kasvun välillä

Hollantilaisten vahva kiinnostus Suomea kohtaan kasvaa, mutta kasvu ei synny itsestään. Se edellyttää selkeää tarinaa, ostettavia tuotteita ja toimivaa yhteistyötä alueen toimijoiden välillä.

Tässä työssä NordicMarketing on monelle matkailualueelle ja -yritykselle kumppani, joka auttaa ottamaan seuraavan askeleen.

Autamme rakentamaan kansainvälisesti vetovoimaisia palveluja, vahvistamaan brändiä ja löytämään ne markkinat ja yhteistyökumppanit, joissa suomalainen laatu todella erottuu.

Teemme sen yhdistämällä strategian, käytännön työn, markkinatuntemuksen ja vuosikymmenten kokemuksen – sekä syvän ymmärryksen siitä, mitä keskieurooppalaiset matkailijat oikeasti etsivät Suomesta.

Jos haluat syventää omaa näkemystäsi ja kehittää kansainvälistä myyntiäsi,
aloita tutustumalla webinaaritallenteeseen — ja jatketaan siitä yhdessä eteenpäin.

 

Lähteet: 

  • Visit Finland: Monthly Follow-up Jan–Feb & Winter Season 2025

  • Rudolf tilastotietokanta

  • NM Matkailun aamukahviseura – Dutch Market Potential: Benelux as a Growth Engine