Matkailun tiedolla johtaminen - Hollannin matkailu Suomeen vuonna 2017

Kuva: Visual Generation

Hollannin matkailu Suomeen on kasvanut tänä vuonna lähes 30 % Kasvuluku on reilusti suurempi kuin Britannian, Espanjan tai Venäjän - vain kiinalaisten matkailijamäärät ovat kasvaneet reilummin (+37 %) kuin hollantilaisten. Vuosi 2017 on ollut hyvä ja parempaa voi olla vielä luvassa. Syyskuussa 2017 raportoitiin myös ennätyskasvulukuja Hollannin naapurimaan Saksan osalta, jolloin Saksan osalta kirjattiin suurimmat kasvuluvut kaikkien kv matkailijoiden osalta. Viipymätarkastelussa hollantilaiset ovat kärkikolmikossa tiukkana kakkosena (2,6 vrk), heti Ranskan (2,8 vrk) jälkeen (Tilastokeskus, 2017).

Johda matkailun kansainvälistymistä tiedolla. Tutustu NordicMarketing Internationalin palveluihin >>

Hollannin yöpymiset ja saapumiset tammi-syyskuu 2017

187.028 Yöpymiset 41.989 Yöpymisten muutos 29 Yöpymisten muutos 71.715 Saapuneet Hollanti on siis potentiaalinen, mutta pieni markkina? Potentiaalinen kyllä. Pieni riippuen siitä mihin verrataan. Pohjoismaissa kirjattiin vuonna 2016 yli 2 miljoona hollantilaisten yöpymistä, se ei ole mikään pieni määrä. Absoluuttisten lukujen valossa potentiaalia ja volyymiakin kyseisellä markkinalla siis ehdottomasti on.

Hollannissa on vahva kiinnostus Pohjoismaihin, joskin Ruotsi, Norja sekä Tanska vetävät vertailussa vielä Suomea selvästi pidemmän korren. Suomen osuus kaikista hollantilaisten yöpymisistä Pohjoismaissa on vain 9 % (Tanska 36 %, Ruotsi 28 % ja Norja 27 %, kts. taulukko alla). Pohjois-Suomi vetää hyvin: yli 40 % hollantilaisten yöpymisistä kirjattiin Lapissa vuonna 2015. Suurimman suosion hollantilaisten keskuudessa saavutti Tanska 742 600 yöpymisellään, ja myös Ruotsissa sekä Norjassa yöpymiset olivat merkittävästi suuremmat kuin Suomessa. Jos Suomi saisi tulevaisuudessa edes 5 % muiden Pohjoismaiden markkinoista tarkoittaisi se reilua kasvua, eli lähes 100 000 yöpymisvuorokautta lisää!

Tilastojen tulkinnassa on syytä muistaa, että Suomessa majoitustilastot laaditaan eri periaattein kuin naapurimaissamme. Ruotsissa ja Norjassa rekisteröidään kaikki majoitukset, mutta Suomessa tilastoidaan vain ne kohteet, joissa on vähintään 20 petipaikkaa - eli luvut eivät kerro koko totuutta Suomen osalta. Hollantilaisten matkailijoiden keskuudessa majoituskohteena on automatkoilla useinkin mökki, joiden yöpymiset eivät kirjaudu virallisiin majoitustilastoihimme.

Yöpymisten muutos 2017

• Ulkomaat 15%
• Saksa 15%
• Venäjä 17%
• Alankomaat 29%
  
  
  

Mitä muilla Pohjoismailla on mitä Suomella ei ole?

Hollantilaisten yöpymiset Pohjoismaissa 2016 ( Visit Finland)

Mitä muilla Pohjoismailla on mitä Suomella ei ole? Tanskalla erinomainen sijainti, Ruotsilla paremman sijainnin lisäksi myös edullisempi hintataso, ja voittaako Norja Suomen mahdollisesti maisemilla? Tanskan hyvä sijainti lähimpänä pohjoismaana tarjoaa myös Ruotsiin ja Norjaan matkustaville oivan väliyöpymiskohteen – tämä näkyy selkeästi myös yllätarkastelluissa tilastoissa. Kysyimme asiantuntijoilta mitä Suomi voisi tehdä paremmin saavuttaakseen suuremman osan hollantilaisten matkailijoiden kiinnostuksesta. Katsotaan mitä vinkkejä asiantuntijat antoivat.

Visit Finlandin markkina-asiantuntija Jyrki Oksanen nostaa ensimmäisenä esiin, että ”Suomi on kaukaisin ja tuntemattomin Pohjoismaista, meille on kalleinta tulla”. Oksanen toteaa lisäksi, että Hollannista on saatu viime vuosina vahvaa kasvua ja erityisesti talvi on chartereiden vetämänä lähtenyt nousuun. ”Meidän ongelma on saavutettavuus omalla autolla tuleville asiakkaille. Finnlines on täynnä kesä-elokuussa ja näin ainoa tapa kasvaa on Pohjoismaiset yhdistelmäkiertomatkat ja lento/autopaketit”, jatkaa Oksanen.

Wietse Dijkstra Studio Arctic:lta toteaa yli 10 vuoden Suomi ja Skandinaavia kokemuksellaan Oksasen tavoin: Suomen sijainti ja savutettavuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna haastava. Dijkstra huomauttaa, että muihin Pohjoismaihin pääsee Hollannista käsin kätevästi autolla yhden päivän aikana, Suomi vaatii automatkailijoilta kaksi päivää ja myös synnyttää korkeammat kustannukset. Dijkstra painottaa automatkailijoiden suurta merkitystä, sillä n. 60 % kaikkiin Pohjoismaihin suuntautuvista hollantilaisten matkailijoiden matkoista tehtiin autolla tai asuntovaunulla. Suurin osa hollantilaisten ulkomaan matkoista tehdään autolla (9,5M), lentokone tulee vahvana kakkosena (7M) (lähde: CBS 1990-2015).

Hollantilaisten yöpymiset Pohjoismaissa 2009-2016: kesäsesonki ( Visit Finland)

Dijkstra nostaa lisäksi esiin Suomen aseman kesämatkailussa: Suomi saa vain 4 % kaikista Pohjoismaihin suunnatuista hollantilaisten kesälomamatkoista. Dijkstra jatkaa, että kasvua on kuitenkin havaittavissa, sillä vuonna 2016 Suomi saavutti 9 % kasvun, joka oli kasvulukuna suurempi kuin Tanskan (5 %) ja Ruotsin (2 %) vastaavat saavutukset. Dijkstra uskoo, että yksi merkittävin Suomen kasvuun vaikuttava tekijä on ”revontuli-buumi”. Myös ”competitive identity” on asia, johon Suomen tulisi kiinnittää huomiota: ”Suomen talviluonto ja erityisen korkea palvelutaso ovat Suomen valttikortteja. Kesällä Suomen destinaatiobrändi ei ole yhtä vahvalla tasolla kuin muiden Pohjoismaiden”, toteaa Dijkstra.

Tulevaisuuden tahtotila

Mitä Suomen matkailuelinkeino voi siis tehdä, jotta tulevaisuus näyttäisi vielä kirkkaammalta hollantilaisten matkailijamäärien kehityksessä? Sijainnille emme voi mitään, mutta saavutettavuuden mielikuvaan ja konkreettiseen matka-aikaan voimme toki vaikuttaa kehittämällä mm. lentoyhteyksiä ja sen rinnalle elämyksellisiä nopeampia lauttayhteyksiä. Onko Suomen suurin haaste aito ympärivuotisuus vai jääkö koko muu Suomi Lapin talvilumon ja revontulibuumin varjoon? Onko imagossamme kiillottamisen tarvetta? Oksanen yhtyy Dijkstran näkemykseen Suomen imagosta toteamalla, ettemme ole pystyneet luomaan Suomelle puhuttelevaa brändiä kesäkaudeksi Hollannin markkinoilla.

”Kysyntää on meidän perustuotteille, mutta merkittävää muutosta voi odottaa vasta kun Suomi on loman pääkohde”. Oksanen jatkaa tulevaisuuden tahtotilasta: ”Digitalisaatio ja isot OTA:t kuten booking.com ovat nopeasti muuttamassa pk -matkailumajoittajien saatavuutta, ja kunhan ymmärrämme tehdä mökkituotteesta elämyksellisemmän kuluttajakokemuksen, voi tätä segmenttiä kehittää paljon lisää”.

Dijkstra kehottaa Suomea panostamaan aitoon ympärivuotisen matkailun kehittämiseen. Hän uskoo, että matkailuyritysten tulisi yhteistyössä matkanjärjestäjien kanssa testata erilaisten uusien tuotteiden ja palveluiden kiinnostavuutta ja kehittää uusia innovatiivisia tuotteita. ”Create ambassadors of a destination instead of ambassadors of a (less unique and exclusive) experience”, täsmentää Dijkstra. UNESCO, Saimaa, Ahvenmaan saaristo, Karjalan historia, erämaat ja keskiyön aurinko kuuluvat niihin helmiin millä Dijkstra näkee kilpailuetua Suomen matkailun kannalta – lisäksi hän lisää listaan yllättävän lämpimät kesät, puhtaan ilman, kristallinkirkkaan veden sekä pilaantumattoman luonnon. Voisiko Suomi näillä elementeillä haastaa esim. naapurimaa Ruotsin?

Saavutettavuus nousee vahvasti esiin myös tulevaisuuden skenaarioiden tarkastelussa. Dijkstra toteaa, että hollantilaiset ovat yksi Lapin tärkeimmistä matkailijaryhmistä tänä päivänä ja kertoo, että Hollanti oli ensimmäisten joukossa järjestämässä charterlentoja Euroopasta Lappiin. Myös ensi vuonna Voigt Travelin järjestämät suorat viikoittaiset lennot Rotterdamista Rovaniemelle tuovat runsaasti hollantilaisia Pohjois-Suomeen kesäkuusta syyskuulle. Perinteisten laiva-, auto- ja lentoyhteyksien rinnalla Dijkstra pohtii innovatiivisia infrastruktuureja kuten meri-juna tunnelia: voisiko tämä toteutua tulevaisuudessa ja tehdä matkustamisesta yhdessä lauttayhteyksien ja esim. VR:n yöjunien kanssa miellyttävämpää ja joutuisampaa? Ja onhan meillä keskusteltu viime aikoina myös Via Baltican kehittämisestä ja tunnelin rakentamisesta Tallinnan ja Helsingin yhdistämiseksi- näilläkin voisi olla positiivista vaikutusta Suomen matkailun kehittymiselle.

Miten tästä eteenpäin?

Kannustavia vai lannistavia ajatuksia Oksaselta ja Dijkstralta? Eihän suomalaiseen sisuun kuulu lannistuminen! Onko Suomen sijainti liian suuri haaste voitettavaksi vai onko meillä oikeasti mahdollisuus tarjota vastusta naapureillemme Ruotsille, Norjalle sekä Tanskalle? Tanskan erinomainen sijainti on samanlainen lottovoitto kuin Suomen sijainti Venäjään nähden – se mihin päästään helpoiten ja halvimmalla on muihin kohteisiin verrattuna melkoisessa etulyöntiasemassa. Suomi on kuitenkin maailman parhaimpia maita kuten The Telegraph:kin hiljattain totesi. Tehostetaan siis viestintäämme ja panostetaan yhteistyöhön. Tehdään kesästä Suomen seuraava hittituote. Kyllä Suomella on mahdollisuus saada suurempi siivu hollantilaisten matkailijoiden yöpymisistä - katsoen muiden Pohjoismaiden lukuja on pieni kateellisuus ihan paikallaan. Naapurimaa Saksan majoituslukuihin on hollantilaisilla vielä matkaa, mutta toimikoon saksalaisten kasvu ja määrä tässä kohtaa inspiraationlähteenä eikä lannistajana – jos saksalaiset valitsevat yhä useammin Suomen niin miksi naapurimaassa asuvat hollantilaiset eivät valitsisi!

VINKKI!

Tässä haastateltavat nauttimassa Suomen matkailutarjonnasta:

Wietse Dijkstra                                  Jyrki Oksanen

Alankomaissa on reilu 200 rekisteröitynyttä matkanjärjestäjää, joiden tarjontaa myy laaja n. 1 600 matkatoimiston verkosto. Suomea tarjoaa matkakohteena n. 25 matkanjärjestäjää ja tärkeimmät Suomi-myyjät rajautuvat reiluun kymmeneen eri toimijaan.

Kuten matkailualan ammattilaiset tietävät, on yksi parhaita keinoja saada omat tuotteensa matkanjärjestäjien tuotantoon henkilökohtaiset myyntikäynnit ja tutustumismatkat. Lähde meidän mukaan tapaamaan matkanjärjestäjiä Hollannissa ja Pohjois-Belgiassa! Hollanti ja Pohjois-Belgia ovat uusia markkinoita palveluissamme vuonna 2018.

Kirjoittaja:

Suvi Ahola
Asiakkuusjohtaja
NordicMarketing Finland